Aleksanteri Kivimäki on tuomittu Helsingin hovioikeudessa kuuden vuoden ja 11 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen Psykoterapiakeskus Vastaamon poikkeuksellisessa rikoskokonaisuudessa. Rangaistus piteni käräjäoikeuden aiemmasta ratkaisusta kahdeksalla kuukaudella syyttäjien vaatimusten mukaisesti, vahvistaen samalla mittavan rikosvyyhdin ankarat seuraamukset.
Hovioikeus piti käräjäoikeuden ratkaisun syyksiluettujen rikosten osalta täysin voimassa, vaikka puolustus vaati kaikkien syytteiden hylkäämistä. Oikeuden mukaan kyseessä oli tarkkaan suunniteltu teko, jolla tavoiteltiin huomattavaa taloudellista hyötyä ja joka kohdistui poikkeuksellisen suureen joukkoon haavoittuvassa asemassa olleita ihmisiä.
Ratkaisu sinetöi historiallisen laajan tietoverkkorikoksen oikeudellisen arvioinnin, mutta samalla tapauksen ympärille kietoutuu yhä kysymyksiä rangaistuksen täytäntöönpanosta ja tekijän tavoittamisesta.
Mistä Aleksanteri Kivimäki tuomittiin hovioikeudessa?
Hovioikeuden langettama tuomio kattaa poikkeuksellisen laajan listan törkeitä rikoksia, joiden mittakaava hakee vertaistaan Suomen rikoshistoriassa. Kivimäki murtautui Psykoterapiakeskus Vastaamon tietojärjestelmään syksyllä 2018 ja anasti sieltä noin 33 000 ihmisen luottamukselliset potilastiedot.
Oikeus katsoi Kivimäen syyllistyneen useisiin vakaviin rikoksiin:
- Törkeä tietomurto ja törkeän kiristyksen yritys psykoterapiakeskusta kohtaan.
- 20 törkeää kiristystä sekä peräti 20 745 törkeän kiristyksen yritystä yksityishenkilöitä kohtaan.
- 9 231 törkeää yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä, joissa arkaluonteisia potilastietoja vuodettiin verkkoon.
Käräjäoikeus oli määrännyt Kivimäelle alun perin kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistuksen. Hovioikeus kuitenkin katsoi tekojen vahingollisuuden ja suunnitelmallisuuden edellyttävän ankarampaa seuraamusta, mikä johti tuomion nostamiseen lähes seitsemään vuoteen.
| Oikeusaste | Vankeusrangaistuksen pituus |
|---|---|
| Käräjäoikeus | 6 vuotta 3 kuukautta |
| Helsingin hovioikeus | 6 vuotta 11 kuukautta |
Syyttäjät ilmaisivat tyytyväisyytensä hovioikeuden tekemään tiukennukseen ja siihen, että rikosten vakavuus heijastui suoraan rangaistuksen mittaan.
Tuomiosta näkee, että asia on ymmärretty. Syyksilukemiset pysyivät kaikki ennallaan ja rangaistusta on korotettu. Vaikka sieltä jäi yksi kuukausi vajaaksi siitä, mitä me vaadimme, niin se ei ole sellainen asia, minkä takia syyttäjät lähtisivät korkeimmasta oikeudesta valituslupaa hakemaan.
Tapauksen syyttäjänä toiminut aluesyyttäjä Pasi Vainio vahvisti ratkaisun selkeyden, mutta miten tapauksen oikeuskäsittely eteni valitusten osalta?
Valituslupahakemus ja tuomion lainvoimaisuus
Tuomittu Aleksanteri Kivimäki haki ratkaisuunsa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Korkein oikeus ei kuitenkaan myöntänyt valituslupaa, minkä myötä Helsingin hovioikeuden antama ankara tuomio jäi lopullisesti voimaan.
Harhaluulo vs. Todellisuus: Istuuko Kivimäki vankilassa?
Monissa keskusteluissa oletetaan usein virheellisesti, että hovioikeuden langettaman ankaran tuomion jälkeen tuomittu olisi automaattisesti siirretty vankilaan suorittamaan rangaistustaan loppuun. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä tuomittu ei ole saapunut suorittamaan vankeuttaan viranomaisten määräyksistä huolimatta.
Hovioikeus oli päästänyt Kivimäen aiemmin vapaalle jalalle odottamaan hovioikeustuomion valmistumista. Vapauduttuaan Kivimäki poistui Suomesta, eikä häntä ole tavoitettu sen jälkeen suorittamaan jäljellä olevaa osaa rangaistuksestaan.
Kivimäen asianajaja Peter Jaari vahvisti miehen lähteneen ulkomaille, eikä asianajajallakaan ole ollut tietoa päämiehensä tarkasta olinpaikasta enää kesän jälkeen. Tilanteen seurauksena viranomaiset joutuivat ryhtymään järeisiin kansainvälisiin toimenpiteisiin.
Euroopan laajuinen etsintäkuulutus
Koska tuomittu ei ilmoittautunut vankilaan, hänet etsintäkuulutettiin ensin kotimaassa. Tämän jälkeen viranomaiset laajensivat toimenpiteitä, ja Kivimäestä annettiin virallinen eurooppalainen pidätysmääräys.
Eurooppalainen pidätysmääräys mahdollistaa sen, että mikäli etsintäkuulutettu henkilö tavataan missä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, paikalliset poliisiviranomaiset voivat ottaa hänet välittömästi kiinni ja luovuttaa Suomeen vankeusrangaistuksen suorittamista varten.
Vastaamon tietomurto kosketti kymmeniätuhansia suomalaisia ja jätti pysyvän jäljen maan oikeus- ja tietoturvakäytäntöihin.
📱 Mitä ajatuksia hovioikeuden ratkaisu ja tapauksen saamat käänteet sinussa herättävät?
💬 Kerro mielipiteesi alla olevassa kommenttikentässä ja osallistu keskusteluun.
✨ Jaa artikkeli myös ystävillesi sosiaalisessa mediassa pysyäksesi ajan tasalla.
