Googlen jätti-investointi laajentaa Haminan datakeskusta – kaupungille 10 miljoonan maapotti

Googlen datakeskuksen alue Haminassa Suomenlahden rannikolla

Teknologiajätti Googlen mittava laajennus vahvistaa entisestään Haminan asemaa kansainvälisenä tietoliikenteen solmukohtana, kun kaupunki kuittaa peräti 10 miljoonan euron tulot yhtiölle myydyistä lisämaa-alueista. Summa paikkaa suoraan kunnallistaloutta ja luo pohjaa yhtiön ilmoittamalle Suomen-laajuiselle 13 miljardin euron jättihankkeelle.

Kymenlaaksossa sijaitseva merenrantakaupunki on toiminut Googlen tukijalkana jo pitkään, mutta tuorein ratkaisu vie toiminnot uudelle tasolle. Samalla kun yhtiö tähtää uusien yksiköiden rakentamiseen Vaalaan, Muhokselle ja Kajaaniin, Googlen datakeskus Hamina saa merkittävää jatkoliiketoimintaa ja lisää fyysistä pinta-alaa.

Massiivinen hanke nostaa kuitenkin esiin kysymyksiä siitä, miten alueellinen infrastruktuuri, sähköverkko ja paikallinen työmarkkina kestävät jättimäisen kuormituksen lisääntymisen.

Mitä Haminan 10 miljoonan euron maahuutokauppa merkitsee?

Haminan kaupungille tonttikauppa on poikkeuksellisen tuntuva tulonlähde. Kymmenen miljoonan euron lisäpotti kerryttää kaupungin kassaa kertaheitolla aikana, jolloin useat suomalaiset kunnat kamppailevat taloutensa sopeuttamisen kanssa.

Tonttien luovutus antaa Googlelle vapaat kädet skaalata palvelinsalejaan ilman tilarajoitteita. Alueen sijoittuminen meren äärelle tarjoaa yhtiölle edelleen toimivan logistisen pohjan ja teollisen mittakaavan infrastruktuurin, jota moderni palvelinympäristö edellyttää.

Rahoituksen varmistuttua katseet kääntyvät siihen, millaisella aikataululla maansiirto- ja perustustyöt käynnistyvät käytännössä.

Työpaikat ja rakennusalan kova todellisuus

Googlen ilmoituksen mukaan sen Suomeen suuntaama 13 miljardin euron investointikokonaisuus työllistää rakennusteollisuudessa suoraan 16 000 henkeä. Rakennusvaiheen päätyttyä Haminan laajennus ja kolme pohjoisempaa keskusta työllistävät suoraan ja välillisesti yhteensä arviolta 7 000 henkilöä.

Vaikka luvut kuulostavat valtavilta, eläkeyhtiö Ilmarinen muistuttaa suhdanteiden realiteeteista. Tilastojen valossa datakeskusbuumi ei toistaiseksi ole kääntänyt koko maan rakennusalan laskevaa työntekijämäärää kasvuun.

Nyt julkaistuissa investoinneissa menee vielä pitkä aika ennen kuin ne muuttuvat työpaikoiksi.

Ilmarisen johtava asiantuntija Anssi Smedlund arvioi, että hankkeiden vaikutus työvoiman kysyntään realisoituu vasta tulevina kuukausina tai vuosina, kun työmaat siirtyvät täyteen toteutusvaiheeseen. Datakeskukset tarjoavat pysyvässä vaiheessa töitä erityisesti tietotekniikan osaajille, sähkö- ja konetekniikan insinööreille sekä kiinteistö- ja turvallisuusalan ammattilaisille.

Se voi olla ankkuri-investointi alueille. Se on positiivinen signaali, että Suomeen halutaan investoida.

Laajennuksen taloudellinen vipuvarsi herättää kuitenkin kiivasta keskustelua siitä, minne konkreettiset hyödyt ja kulut lopulta jakautuvat.

Myytti vastaan todellisuus: tuoko palvelinsali heti verotulojen vyöryn?

Yleinen harhaluulo on, että monikansallisen jättiyhtiön tulo paikkakunnalle tarkoittaisi välitöntä ja jatkuvaa kunnallisverojen räjähdysmäistä kasvua. Todellisuudessa datakeskukset ovat automatisoituja laitoksia, joiden vakituinen henkilöstömäärä suhteutettuna miljardiluokan rakennuskustannuksiin on huomattavasti perinteistä teollisuutta pienempi. Verohallinto arvioi yritysten verotusta monimutkaisten tase- ja poistosääntöjen kautta, joten suurin välitön hyöty kunnalle syntyy usein kiinteistöveroista ja maankäytön myyntituloista.

Energiakysymys puhuttaa: Loviisan sähkö ja hintakatto

Datakeskusten valtava sähkönkulutus on herättänyt huolta suomalaisten sähkölaskujen kehityksestä. Energiayhtiö Fortum ja Google ovat solmineet pitkän, peräti 22 vuoden sähkösopimuksen, jonka myötä Loviisan ydinvoimalaitoksen tuotantokapasiteetista jopa puolet varataan Googlen tarpeisiin.

Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset hyväksyvät datakeskusten tulon, mikäli yritykset kantavat kortensa kekoon sähköntuotannossa ja siirtoinfrassa. Pääministeri Petteri Orpo on vakuuttanut valtakunnallisen sähkön riittävän, mutta taustalla hallitus valmistelee silti sähkön hintakattoa mahdollisia häiriötilanteita varten.

Kulutuksen ja paikallishyötyjen suhde asettaakin hankkeet uuteen tarkasteluvaloon, jota voidaan havainnollistaa selkeällä jaottelulla.

Investoinnin ulottuvuus Keskeinen vaikutus
Maanmyynti Haminalle 10 miljoonan euron kertaerä kaupungin kassaan
Koko Suomen investointi 13 miljardia euroa neljään keskukseen
Suora rakennusvaiheen työllisyys Noin 16 000 tekijää hankkeissa valtakunnallisesti
Keskusten pysyvä työllisyys Noin 7 000 suoraa ja epäsuoraa työpaikkaa
Sähkösopimus Fortumin kanssa 22 vuoden sopimus, jopa puolet Loviisan tuotannosta

Kokonaisuus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten muutkin kansainväliset toimijat näkevät Kaakkois-Suomen toimintaympäristön.

Miten suuri datakeskushanke etenee kunnassa?

Kun ulkomainen toimija sitoutuu uuteen maankäyttöön, prosessi etenee vaiheittain viranomaisten ja yhtiön yhteistyönä:

  1. Maanhankinta ja kaavoitus: Kaupunki neuvottelee kauppahinnat ja varmistaa tonttien soveltuvuuden teolliseen sähkönsiirtoon.
  2. Verkkoliitännät ja energiasopimukset: Toimija solmii pitkäaikaiset hankintasopimukset energiayhtiöiden kanssa ja varmistaa kantaverkkoyhteydet.
  3. Rakennuslupien käsittely: Kunnalliset rakennusvalvontaviranomaiset käyvät läpi massiivisten hallien ja varavoimajärjestelmien ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset.
  4. Peruskallion louhinta ja pohjatyöt: Työmaa käynnistyy laajamittaisella maarakentamisella, joka heijastuu alueellisen kuljetus- ja urakointisektorin tilauskirjoihin.
  5. Laitteistoasennukset ja ylläpito: Palvelinrivistöjen käyttöönotto siirtää painopisteen raskaasta rakentamisesta korkean teknologian ja huollon ammattilaisiin.

Haminan osalta tehty tonttikauppa varmistaa sen, että kaupunki pysyy kansainvälisten pilvipalvelujen ytimessä pitkälle tulevaisuuteen.

💚 Datakeskusten tulo jakaa mielipiteitä niin sähkön riittävyyden kuin työllisyydenkin osalta.

✨ Kymenlaakson elinkeinoelämälle Haminan lisäalueet tuovat silti kaivattua uskoa teolliseen tulevaisuuteen.

📱 Miten itse suhtaudut Loviisan ydinvoiman valjastamiseen palvelinsaleille ja sähkön riittävyyteen?

👇 Kerro mielipiteesi alla ja osallistu keskusteluun investointien vaikutuksista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *