Valmisteilla oleva sähkön hintakatto astuisi voimaan vain virallisen kriisin aikana ja asettaisi sähkölle lakiluonnoksen mukaan vähintään 18 sentin verottoman kattohinnan kilowattitunnilta. Tavalliselle kuluttajalle sääntely takaa sen, että sähkölaskun energiahinta ei karkaa tietyn tason yli valtion korvatessa ylimenevän osuuden sähköyhtiöille. Kyseessä ei kuitenkaan ole arjen sähkölaskujen jatkuva leikkuri, vaan äärimmäisiin poikkeusoloihin tarkoitettu hätäjarru.
Hallituksen valmistelemassa esityksessä säädettäisiin laki, joka mahdollistaa sähkön vähittäismyyntihintojen sääntelyn sähkön loppukäyttäjille. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan johdolla valmisteltu hanke on kuitenkin kokenut merkittäviä muutoksia kriittisen lausuntopalautteen myötä.
Monelle kodille herääkin kysymys: miten mekanismi käytännössä toimisi omassa sähkösopimuksessa, jos kriisi todella iskisi päälle?
Miten sähkön hintakatto toimii kuluttajalle käytännössä?
Käytännön tasolla malli toimii siten, että kuluttaja ostaa sähkönsä omalta myyntiyhtiöltään säännellyllä enimmäishinnalla. Jos pörssisähkön tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen markkinahinta ylittäisi määritellyn kynnyksen, kuluttajalta laskutettaisiin vain kattohinnan mukainen määrä.
Sähkönmyyjät eivät joutuisi kärsimään erotusta omasta pussistaan. Valtio sitoutuisi korvaamaan sähköyhtiöille taloudelliset menetykset, joita niille syntyy sähkön toimittamisesta asiakkaille keinotekoisen säännellyllä hinnalla.
Mekanismin perusvaiheet etenevät luonnoksen mukaan seuraavasti:
- Kriisin toteaminen: Sääntely ei käynnisty automaattisesti kansallisella päätöksellä, vaan vaatii taustalleen laajemman poikkeustilan.
- Kattohinnan lukitseminen: Myyntihinta rajataan lakiluonnoksen perusteella siten, että veroton kattohinta on vähintään 18 senttiä kilowattitunnilta.
- Laskutus kuluttajalle: Loppukäyttäjä maksaa sähköstään enintään säännellyn hinnan ja sähköveron sekä arvonlisäveron.
- Valtion kompensaatio: Valtio maksaa sähköyhtiöille markkinahinnan ja kattohinnan välisen erotuksen.
Muutosten myötä suoja on rajautumassa nimenomaan kotitalouksiin, sillä pienyrittäjät ovat jäämässä kokonaisuudesta pois määrittely- ja rajausongelmien vuoksi.
Myytti vastaan todellisuus: toimiiko hintakatto arjen suojana?
Yleinen harhaluulo on, että tuleva sähkön hintakatto laskisi sähkölaskuja heti tai tasoittaisi normaaleja talvipäivien pörssipiikkejä. Todellisuudessa kyseessä on pöytälaatikkoon tehtävä valmiuslaki, jota ei voida ottaa käyttöön tavanomaisissa markkinatilanteissa.
Lakiluonnoksen mukaan katto voi tulla voimaan ainoastaan silloin, jos Euroopan unionin neuvosto on julistanut sähkön sisämarkkinoista annetun direktiivin mukaisen sähkön hintakriisin joko Suomessa tai koko unionin alueella. Tilanne rinnastuu mittakaavaltaan syksyn 2022 energiakriisiin.
Vertailukohtana lakiluonnoksen vähintään 18 sentin verottomalle rajalle voidaan pitää viime aikojen huippuja: pörssisähkön veroton kuukausikeskihinta oli kalleimmillaan helmikuussa vajaat 14 senttiä kilowattitunnilta. Valmisteltu hintakatto leikkaisi siis hintoja vasta huomattavasti korkeammalla tasolla.
| Ominaisuus | Valmisteltu malli |
|---|---|
| Aktivointikynnys | EU:n neuvoston julistama virallinen hintakriisi |
| Veroton vähimmäishinta | Vähintään 18 senttiä / kWh |
| Tuensaajien rajaus | Tavalliset kansalaiset (pienyrittäjät rajattu pois) |
| Kompensaation maksaja | Valtio korvaa erotuksen sähköyhtiöille |
| Jatkuva hintasuoja | Ei suojaa tasaiselta hinnan nousulta |
Korkea aktivointikynnys tarkoittaa, että arkiset hintavaihtelut jäävät edelleen täysin kuluttajan itsensä kannettavaksi.
Miksi datakeskukset ja hintakatto puhuttavat?
Pääministeri Petteri Orpo nosti hintakaton esille mediatilaisuudessa, jossa esiteltiin Googlen 13 miljardin euron investointeja datakeskuksiin. Suuret konesalit kuluttavat valtavasti energiaa ympäri vuorokauden, mikä herätti huolen siitä, nostavatko jätti-investoinnit tavallisten kansalaisten maksamaa sähkön hintaa.
Valmisteilla oleva hintasääntely ei kuitenkaan toimi vastauksena tähän haasteeseen. Europarlamentaarikko Maria Ohisalo on huomauttanut, että sähkön hintakatto ei ratkaise datakeskuksista aiheutuvia ongelmia tai suojaa kuluttajaa siltä, jos sähkön yleinen keskihinta nousee tasaisesti kysynnän kasvaessa.
Miksi esitysluonnos kerää ankaraa kritiikkiä?
Malli on saanut osakseen laajaa arvostelua lausuntokierroksella. Asiantuntijat ja lausunnonantajat ovat varoittaneet, että hintasääntely vääristää markkinoiden perustehtävää eli kysynnän ja tarjonnan ohjausta, mikä voi pahimmillaan jopa pahentaa sähkön niukkuutta.
Kun sähkön hintaa rajoitetaan keinotekoisesti kriisissä, kuluttajien taloudellinen kannustin joustaa sähkönkäytössään heikkenee. Lisäksi malli kohtelee kaikkia kulutuksen perusteella, aivan kuten aiempi pikavauhtia valmisteltu sähköhyvitys.
Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota siihen, että tuki määräytyy kulutuksen perusteella eikä loppukäyttäjän maksukyvyn mukaan, mikä voi johtaa tilanteisiin, joissa tukea kohdistuu myös sellaisille kotitalouksille ja yrityksille, joilla ei ole sille todellista tarvetta.
Monet lausunnonantajat esittivätkin, että tuki kannattaisi suunnata suoraan sosiaaliturvan kautta niille kotitalouksille, joille sähkön äkillinen kallistuminen aiheuttaa aitoja maksuvaikeuksia.
Hallituksen aikataulu lakiesityksen viimeistelylle on äärimmäisen tiukka. Vaalikauden viimeiset esitykset on annettava eduskunnalle 5. marraskuuta mennessä, jolloin selviää lopullisesti, missä muodossa hätävaraksi tarkoitettu lakipaketti etenee päätöksentekoon.
⚡ Herättääkö valmisteilla oleva hintakatto luottamusta vai huolta tulevista sähkölaskuista?
📱 Miten itse varaudut talvikauden mahdollisiin sähkön hintapiikkeihin kotona?
👇 Kerro mielipiteesi alla ja osallistu ajankohtaiseen energiakeskusteluun!
